Nämä sivut kertovat Mikael Agricolasta – hänen elämästään, teoksistaan ja vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin. Mikael Agricolan kuolemasta on jo yli 450 vuotta aikaa, mutta silti hänen perintönsä näkyy kulttuurissamme vielä nykyäänkin. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, mikä ei olekaan aivan vähäpätöinen juttu! Agricola rakensi suomenkielen kielioppia sekä kehitti sen sanastoa. Alunperin hän oli ammatiltaan kääntäjä ja hänen voidaankin katsoa luoneen suomenkielisen kirjallisuuden perustan. Agricola myös uudisti kirkkoa johdatellen sitä vanhakantaisesta uskosta uudenlaiseen uskoon maltillisella tavalla – yksi Agricolan yleisistä titteleistä onkin ”uskonpuhdistaja”. Tiesitkö muuten, että Agricola toimi kaiken muun ohessa myös Turun piispana? Suomenkielinen raamatunkäännös oli eräs Agricon merkittävimmistä käännöstöistä. Monet pitävät Agricolaa rauhantekijänä sekä diplomaattina, koska hän pyrki neuvottelemaan rauhaa Ruotsin ja Venäjän välille näiden ollessa pitkään riitaisissa väleissä. Oppinsa Mikael Agricola sai sekä Martti Lutherilta että Erasmus Rotterdamilaiselta. Jos Mikael Agricolan elämänvaiheet kiinnostavat, jatka sivujemme lukemista.
Taustaa
Mikael Agricola syntyi vuoden 1510 tienoilla Pernajassa ja kuoli vuonna 1557 Uusikirkko-nimisellä paikkakunnalla. Elämänsä aikana hän vaikutti Turussa. Toisinaan häntä kutsuttiin myös Mikael Olavinpojaksi hänen isänsä mukaan. Mikaelilla oli kolme siskoa, mutta heidän nimiään historia ei tunne.
Jo lapsena Mikael oli innokas oppilas ja ilmeisen lahjakas oppimaan uusia asioita. 1510-luvun loppupuolella hänet lähetettiin oppiin Viipurin latinankouluun, mikä ei tuolloin ollut lainkaan tavallista ja kaikille mahdollista – voidaankin sanoa, että opiskelu oli 1510-luvulla vain harvojen etuoikeus. Asuessaan Viipurissa Mikael otti käyttöön Agricola-sukunimen, joka tarkoittaa latinaksi maanviljelijää.
Vaikka Agricolaa pidettiinkin suomen kirjakielen isänä, on epäilty, että hänen oma äidinkielensä oli luultavasti ruotsi. Tähän päätelmään on päädytty, koska Agricola syntyi ja asui lapsuutensa ruotsinkielisellä alueella. Myös muut esiin tulleet seikat tukevat käsitystä, jonka mukaan Agricola olisi ollut äidinkieleltään nimenomaan ruotsinkielinen. Ilmeisesti Agricola kuitenkin oppi suomea jo ollessaan lapsi ja osa onkin jopa sitä mieltä, että hänen lapsuudenkotinsa olisi ollut kaksikielinen. Osa on taas sitä mieltä, että Agricolan lapsuudenperhe olisi ollut ruotsinkielinen, mutta heillä saattoi olla suomenkielistä palvelusväkeä, minkä johdosta Agricola olisi oppinut suomea jo nuorena. Pappissäätyyn kuuluvana Agricolan tuli myös opiskella suomea. Vaikkei Agricolan äidinkielestä tai kotikielestä olekaan täyttä varmuutta, se on ainakin varmaa, että hän taitoi suomea erinomaisella tavalla. Agricolan tiedetään opiskelleen myös Raamatun kieliä.
Agricola sai ainutlaatuisen tilaisuuden jatkaa opintojaan Saksassa – vuonna 1536 hän lähti opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon. Martti Teitti matkusti Agricolan kanssa Saksaan, koska siihen aikaan näin oli turvallisuussyistä tapana. Maisteriopinnot kestivät kolme vuotta ja Agricola valmistuikin vuonna 1539 päästen valmistumisensa jälkeen rehtoriksi Turun katedraalikouluun, jossa hän toimi rehtorina yhdeksän vuoden ajan.
Naimisiin Agricola meni vuonna 1550 ja vuonna 1551 perheeseen syntyi Kristian-poika. Ennen uskonpuhdistusta suomalaiset papit eivät saaneet mennä naimisiin, joten Agricola olikin myös tässä asiassa uranuurtaja.
Agricolaa kunnioitetaan vielä nykypäivänäkin kaikesta siitä työstä, jota hän teki suomen kirjakielen hyväksi. Tästä huolimatta Agricola ei elinaikanaan aina tuntenut saavansa arvostusta, vaan pikemminkin hän koki, että hän sai osakseen arvostelua ja jopa hyljeksintää. Agricola alkoi saada itselleen kuuluvaa arvostusta oikeastaan vasta suomalaisen nationalismin voimistuttua satoja vuosia sen jälkeen kun Agricola itse oli jo kuollut. Nykyisin hänen kuolinpäivänsä on yleinen liputuspäivä. Hänen mukaansa on myös nimetty useita katuja ja hänen kunniakseen on veistetty patsaita. Agricolan hauta on toistaiseksi löytämättä. Jos haluat tietää lisää Agricolan taustoista ja elämän vaiheista, jatka sivujemme lukemista ja sukella Agricolan elämän mielenkiintoisiin vaiheisiin.
Me at Agricola2007.fi haluamme kiittää Heikki ja Juho päälle raha-pelit.net ja parascasino.net heidän apua sivuillamme.