Mikael Agricolan elämänvaiheet

Mikael Agricolan elämässä oli monia mielenkiintoisia ja erilaisia vaiheita, jotka muovasivat hänestä suomen kirjakielen isän. Koko hänen elämänsä lapsuudesta hänen viimeisiin vaiheisiinsa asti tekivät hänestä juuri sellaisen kuin hän oli.

Lapsuus ja äidinkieli

Mikael Agricolan tarkkaa synnyinvuotta ei tiedetä, mutta se tiedetään, että hän syntyi vuoden 1510 tienoilla. Hän syntyi Pernajassa ja kuoli vuonna 1557 Uusikirkko-nimisellä paikkakunnalla. Elämänsä aikana Agricola vaikutti erityisesti Turussa. Mikael Agricolaa kutsuttiin myös Mikael Olavinpojaksi hänen isänsä mukaan ja hänellä oli kolme siskoa, joiden nimiä historia ei valitettavasti tunne.
Pikkuinen Mikael oli innokas oppilas ja ilmeisen lahjakas oppimaan uusia asioita. 1510-luvun loppupuolella Agricola lähetettiin opiskelemaan Viipurin latinankouluun, mikä ei tuolloin ollut lainkaan tavallista eikä suinkaan läheskään kaikille avoinna oleva mahdollisuus – voidaankin sanoa, että opiskeleminen oli 1510-luvulla vain harvojen etuoikeus. Viipurissa asuessaan Mikael otti käyttöön Agricola-sukunimen, joka tarkoittaa latinaksi maanviljelijää.

Siitä huolimatta, että Agricolaa pidetäänkin ja kutsutaankin suomen kirjakielen isäksi, on vahvasti epäilty, että hänen oma äidinkielensä ja lapsuuden kotikielensä oli luultavasti ruotsi. Tämä päätelmä perustuu siihen, että Agricola syntyi ja asui lapsuutensa ruotsinkielisellä alueella. Tämän lisäksi myös muut esiin tulleet seikat tukevat käsitystä, jonka mukaan Agricola olisi ollut äidinkieleltään nimenomaan ruotsinkielinen. Näyttää kuitenkin siltä, että Agricola oppi suomea jo ollessaan lapsi ja osa onkin jopa sitä mieltä, että hänen lapsuudenkotinsa olisi kenties ollut kaksikielinen. Jotkut taas ovat sitä mieltä, että Agricolan lapsuudenperhe olisi ollut ruotsinkielinen, mutta perheellä saattoi olla suomenkielistä palvelusväkeä, minkä johdosta Agricola olisi saanut mahdollisuuden oppia suomea jo nuorena. Koska Agricola kuului pappissäätyyn tuli hänen myös opiskella suomea. Vaikkei ollakaan varmoja siitä, mikä Agricolan äidinkieli tai kotikieli oli, se on ainakin varmaa, että hän taitoi suomea erinomaisella tavalla – häntä voidaankin pitää oikeana sanataiturina. Tiedetään, että Agricola opiskeli myös Raamatun kieliä, joten hän oli muutoinkin melkoinen kielitaituri – erityisesti, kun huomioidaan, että hän eli ja vaikutti 1500-luvulla, jolloin ei ollut käytössä samanlaisia opiskeluresursseja kuin nykyisin.

Maisteriopinnot Saksassa

Agricola opiskeli myös ulkomailla, mikä ei ollut 1500-luvun suomalaiselle lainkaan tavallinen valinta saati mahdollisuus. Tämäkin kertoo siitä, kuinka ainutlaatuinen henkilö Agricola oli. Hän sai ainutlaatuisen mahdollisuuden jatkaa opintojaan Saksassa lähtiessään vuonna 1536 opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon. Martti Teitti lähti Agricolan matkakaveriksi ja matkusti Agricolan kanssa Saksaan, koska siihen aikaan näin oli turvallisuussyistä tapana – siihen aikaan ei ollut tapana taittaa tällaisia matkoja yksin. Agricolan maisteriopinnot kestivät kolme vuotta ja hän valmistuikin maisteriksi jo vuonna 1539 päästen valmistumisensa jälkeen rehtoriksi Turun katedraalikouluun, jossa hänen rehtorin pestinsä kesti yhdeksän vuoden ajan.

Perhe-elämä

Agricola perusti myös oman perheen, toisin kuin suomalaiset papit ennen uskonpuhdistuksen vaikutusta – naimisiin hän meni vuonna 1550 ja vuonna 1551 perheeseen syntyi Kristian-niminen poika. Tiesitkö, että ennen uskonpuhdistusta suomalaiset papit eivät saaneet mennä naimisiin? Agricola olikin myös tässä asiassa melkoinen uranuurtaja, koska juuri häntä pidetään suomalaisen uskon uskonpuhdistajana, ja koska hän oli ensimmäisiä suomalaisia naimisissa olevia pappeja.

Agricolan elämään mahtui monia uskomattomia saavutuksia, joista osa näkyi hänen urallaan, mutta joista osa näkyi nimenomaan hänen yksityiselämässään. Vaikka Agricola elämänsä aikana usein kokikin, ettei hänen työtään arvostettu, saa hän onneksi nykyään ansaitsemaansa arvostusta ja kunnioitusta kaikesta siitä työstä, jota hän teki suomen kirjakielen hyväksi. Olipa hänen oma äidinkielensä ja lapsuudenaikaisen perheensä kotikieli mikä tahansa, ei voida varmastikaan kiistellä siitä, etteikö Agricola olisi ollut melkoinen suomenkielen taitaja!