Mikael Agricolan ura

Mikael Agricolaa kutsutaan usein suomen kirjakielen isäksi, mikä ei olekaan aivan vähäpätöinen juttu, vaan aivan mielettömän iso asia, kun asiaa alkaa pohtia syvemmin! Agricola nimittäin rakensi merkittävällä tavalla suomenkielen kielioppia sekä kehitti kielemme sanastoa. Hän aloitti työnsä kääntäjänä ja hänen voidaankin katsoa luoneen suomenkielisen kirjallisuuden perustan, millä on ollut suurta vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Agricola vaikutti kirjakielen lisäksi myös kirkossa ja uskonpuhdistajana sekä koulumaailmassa, minkä lisäksi hänen voidaan katsoa toimineen myös oman aikansa diplomaattina.

Uskonpuhdistaja ja uskonnollinen johtaja

Mikael Agricola myös uudisti kirkkoa merkittävällä tavalla johdatellen sitä vanhakantaisesta uskosta uudenlaiseen uskoon maltillisella otteella – Agricolan yhteydessä usein käytetty titteli onkin ”uskonpuhdistaja”. Tämä uskonpuhdistus vaikutti esimerkiksi siihen, että suomalaiset papit saivat oikeuden mennä naimisiin. Agricola näytti itse esimerkkiä solmien avioliiton ja perustaen oman perheen.
Tiesithän, että Agricola toimi kaiken muun ohessa myös Turun piispana ja että suomenkielinen raamatunkäännös oli eräs hänen merkittävimmistä käännöstöistään? Agricola piti erittäin tärkeänä sitä, että suomalaisilla tuli olla mahdollisuus lukea Raamattua suomenkielellä. Monien mielestä eräs Agricolan tärkeimmistä tehtävistä oli toimiminen oman aikansa rauhantekijänä sekä diplomaattina – nämä ihmiset pitävät Agricolaa rauhantekijänä sekä diplomaattina, koska hän pyrki neuvottelemaan rauhan Ruotsin ja Venäjän välille näiden ollessa pitkään riitaisissa väleissä. Myös Agricolan oppi-isät olivat oman aikansa merkittäviä vaikuttajia – Oppinsa Mikael Agricola sai nimittäin sekä Martti Lutherilta että Erasmus Rotterdamilaiselta. Agricolaa voidaan pitää eräänä aikansa lahjakkaimpana suomalaisena. Hänen koulutuksensa oli korkea ja hänen asemansa yhteiskunnassa oli näkyvä.

Teokset – Books
Mikael Agricola kirjoitti ja käänsi monia merkittäviä teoksia ja hänen tavoitteenaan oli erityisesti tarjota suomalaisille mahdollisuus lukea uskonnollisia teoksia omalla äidinkielellään eli suomenkielellä. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Abckirja vuodelta 1543, Rucouskiria Bibliasta vuodelta 1544, Se Wsi Testamentti vuodelta 1548, Käsikirja Castesta ia muista Christikunnan Menoista vuodelta 1549, Messu eli Herran Echtolinen vuodelta 1549, Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, Ylesnousemus ia taiuaisen Astumus, niste Neliest Euangelisterist coghottu vuodelta 1549 ja Dauidin Psaltari vuodelta 1551. Muita hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat Weisut ia Ennustoxet Mosesen laista ia Prophetista Wloshaetut vuodelta 1551 ja Ne Prophetat, Haggai, Sacharja, Maleachi vuodelta 1552.

Abckirja oli monella tavoin erityisen merkittävä teos. Ensinnäkin se oli ensimmäinen julkaistu suomenkielinen teos. Abckirja ilmestyi 1543, mutta valitettavasti sen ensipainoksia ei ole säilynyt kokonaisina kappaleina meidän päiviimme asti. Abckirjan avulla aikakauden opettajat ja papit opettivat seurakuntalaisiaan sekä tutustuttivat nämä kristinuskon perusteisiin. Kirjasta löytyivät niin kymmenen käskyä kuin uskontunnustus ja Isä meidän –rukouskin. Abckirjan julkaisuaikaan lukutaito ei vielä ollut Suomessa kovin yleinen taito. Kirjan eräänä tavoitteena olikin lisätä kansan koulunkäyntimahdollisuuksia – myös naisten osalta. Tuolloin yleensä vain pojat kävivät koulua eikä heidänkään joukossaan koulunkäynti ja lukutaito olleet vielä kovin yleisiä.

Rucouskiria Bibliasta julkaistiin 1544 ja se oli kooltaan ja sisällöltään melkoinen tietopaketti – kirjassa oli sivuja huimat 877 ja siitä löytyi myös useita puupiirroskuvia. Kirja sisälsi jumalanpalveluksiin sopivia rukouksia sekä rukouksia, joita voitiin käyttää yksityisessä hartaudenharjoittamisessa. Kirja sisälsi kuitenkin myös tietoa esimerkiksi lääketieteestä ja astronomiasta.
Se Wsi Testamentti painettiin 1548 Amund Lauritsanpojan omistamassa kirjapainossa Ruotsissa. Tämäkin kirja oli paksu ja sisältörikas – sivuja teoksessa oli huimat 718. Myös puupiirroksia teoksessa oli käytetty runsaasti. Teosta käytettiin esimerkiksi maamme kirkoissa, joissakin kouluissa sekä varakkaimmissa kodeissa. Tämän lisäksi myös kuningas sai teoksesta oman kappaleensa. Dauidin Psalttari painettiin 1551 ja psalmit olivatkin Agricolalle itselleen erityisen tärkeitä.