Vielä nykyäänkin ympäri maailmaa asuu paljon lukutaidottomia aikuisia. Osalla ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua esimerkiksi sodan vuoksi. Osa tytöistä on naitettu jo lapsina, minkä vuoksi he eivät ole käyneet koulua. Osassa maailmaa lapsityövoiman käyttö on vielä nykyäänkin niin kovin yleistä, että lapset eivät käy koulua, koska heidän täytyy käydä töissä. Tästä syystä meidän länsimaisten ihmisten tulisikin pohtia omia kulutusvalintojamme. Onko tosiaankin sen arvoista saada ostettua edullisia vaatteita, että niiden eteen kannattaa uhrata useamman kehitysmaissa elävän lapsen lapsuus?
Reilusti tuotettujen tuotteiden suosiminen on eräs keino välttää tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia toteutumasta ja auttaa samalla lapsia pääsemään kouluun ja hankkimaan tuon niin kovin tärkeän taidon – lukutaidon, jonka merkitystä Mikael Agricola niin kovin korosti jo 1500-luvun Suomessa. On aika hurjaa ajatella, että lahjakas suomalainen pääsi oppiin ulkomaille jo 1500-luvulla, mutta kaikki maailman lapset eivät pääse edes perusopetuksen pariin vielä vuonna 2016! Tähän asiaan pitäisikin saada aikaan muutos!
Lukutaidoton aikuinen saattaa tuntea itsensä lukutaitoisia huonommaksi – jopa arvottomaksi. Hän saattaa yrittää jopa piilotella sitä, ettei osaa lukea. Oma lukutaidottomuus saattaa hävettää ja saada tuntemaan itsensä tyhmäksi. ”Jo pienet lapsetkin osaavat lukea, mutta minä en”, saattaa moni lukutaidoton ajatella.
Lukutaidottomuus aiheuttaa monia vaikeuksia
Nykyaikainen moderni maailma vaatii ihmisiltä lukutaitoa monissakin yhteyksissä. Lukutaidottoman on vaikea seurata esimerkiksi uutisointia ja pysyä kärryillä maailman tapahtumista. Televisiosta voi toki katsoa uutiset, mutta jos lukutaidoton ei myöskään osaa vieraita kieliä, on hän pelkästään oman maansa uutisoinnin varassa. Monilla lukutaidottomilla ei ole varaa ostaa televisiota, jolloin yhteydet ulkomaailmaan voivat olla olemattomat.
Nykyisin puhutaan tietoyhteiskunnasta ja tällainen tietoyhteiskunta ei ole kovin valmistautunut vastaanottamaan lukutaidottomia ihmisiä. Tällaisessa yhteiskunnassa, jossa voidaan jopa puhua informaatiotulvasta, perusoletus on, että kaikki aikuiset osaavat lukea. Tästä syystä esimerkiksi erilaisten tuotteiden käyttöohjeet annetaan asiakkaalle kirjallisessa muodossa. Tosin jos käyttöohjeesta löytyy tekstin lisäksi myös hyvät kuvat, voi lukutaidotonkin kenties päätellä kuvien avulla miten erilaisia laitteita käytetään.
Monissa työpaikoissa vaaditaan nykyaikana hyvää koulutusta. Lukutaidoton ei kuitenkaan voi hankkia itselleen muodollista koulutusta, minkä vuoksi myös hänen työnsaantimahdollisuutensa ovat kovin kapeat. Kehitysmaissa hän pystyy toki tekemään esimerkiksi maataloustöitä, mutta entä jos hän haluaakin muuttaa länsimaihin ja tehdä länsimaissa myös työtä elantonsa eteen?
Lukutaidoton aikuinen ei pysty neuvomaan lapsiaan kotitehtävissä, mikä saattaa haitata lasten edistymistä. Näin vanhempien ongelmat saattavat osaltaan siirtyä myös seuraavien sukupolvien ongelmiksi, elleivät lapset saa koulussa riittävää tukea ja opastusta. Osa lukutaidottomista vanhemmista ei kannusta myöskään lapsiaan opiskelemaan – peläten kenties kokevansa itsensä jotenkin huonommaksi, jos lapsi oppiikin lukemaan sujuvasti ja hankkii itselleen hyvän ammatin. Tällaiset tilanteet saattavat aiheuttaa hankalia tilanteita sukupolvien välille.
Lukutaidoton vanhempi ei kykene lukemaan lapselleen esimerkiksi iltasatuja, minkä vuoksi lapsen kielitaito voi kehittyä tavallista hitaammin ja hänen kielestään voi tulla sisällöltään köyhää. Jos kotona ei lueta, voi lapsenkin olla vaikea ottaa lukemista osaksi omaa arkeaan – vanhemman esimerkillä on voimakas vaikutus lapsen käytökseen. Näin vanhemman puutteelliset taidot voivat vaikuttaa myös lapsen taitoihin. Ääneen luetut sadut ovat erinomainen tapa kehittää pienen lapsen kielitaitoa ja tästä lukutaidottoman vanhemman lapsi jää valitettavasti paitsi.
Lukutaidottoman aikuisen on hankalaa liikkua modernissa maailmassa. Miten hän tietää esimerkiksi lentokentällä minne mennä, ellei hän osaa lukea kentällä olevia opaskylttejä ja aikatauluja? Lukutaidottoman on myös hankalaa puolustaa omia oikeuksiaan, koska ensinnäkin hänen on vaikea saada tietoonsa, millaisia oikeuksia hänellä on ja koska toiseksi hän ei kykene kirjoittamaan itseään puolustavia asiakirjoja. Lukutaidoton voi tulla helposti huijatuksi, koska hän ei osaa lukea esimerkiksi asiakirjoja, joita hän on hyväksymässä.
Lääkereseptien sekä lääkkeiden annosteluohjeiden ymmärtäminen tuottaa lukutaidottomalle vaikeuksia ja voi pahimmillaan johtaa tahattomaan yliannostukseen. Lukutaidottomuus aiheuttaa niin monia ongelmia, että sen puolustaminen on erityisen tärkeää!